Rupes tympäseen huomisen ajattelu, ja se on lupaavaa. Ei huomises ole mitään kummallista, mutta suunnittelin kuitenkin tehdä pari hommaa.
Juuri se tympäsi.
Mää voin kertoo, josset satu tietään, et kenenkään ei tarvi tehdä yhtikäs mittä. Sekös pelottaa. Rutiinien turva lohduttaa. Mut ne on tyhmiiii. Väittäsit pakolliseks mitä vain nii perustelut on tuulest temmatuit. Mitään välii ei ol. Eikä oikiaa valintaa.
Vapaus kuin miljoona kilometrii putoamista.
Tilasin syntikan Saksasta.
Uutinen:
” Ruuan hinnannousu on lisännyt huimasti päivittäistavarakaupan tuloja.”
…ettei tällä keskittymiskyvyllä ja muistilla tehdä kokoavia teoksia. Eikä saada unta.
Miksi ihmiset yhtäkkiä ottaa tatuointeja? Ennen niitä otti ihmiskunnan heikkoälyisimmät, omaksi vahingokseen: merimiehet (sydämenkuva ja naisennimi – saattoi tosin ilmetä tarvetta vaihtaa se naisennimi) ja pikkurikolliset (tatuoinnista poliisi helposti tunnisti heidät ja poimi hirteen – tai kilpaileva jengi pieksi hengiltä).
Mutta varsinkin, miksi piirtäjäihmiset ottaa tatuointeja? Ne on järjestään toteutettu tökerömmin kuin mikään, mitä nämä ihmiset piirtää itse – ja silti he suostuu maksamaan siitä että pitävät paskaa kuvaa loppuelämänsä ihollaan!
Kuka vittu on saanu teidät älykääpiöt uskomaan että tatska on siistii, ja pepsi on siistii, ja ihailla typeryyttä on siistii ja nuolla mainostoimistoraakkien persereikää on niin siistii?
Täytyi tehdä valinta.
En saa tätä vitun sarjisblogialustaa toimimaan vaikka kuinka teen ohjeitten mukaan. Inhottaa. Pitäis päästä kuittaamaan.
Ei jumalauta selviä hengissä elämästä. Pitää tehdä päätöksiä, astua sillalta ja ottaa tikut taskusta.
…mun nörttitaidot. Ei toimi tämä uusikaan ComicsPress niinkuin luvataan.